Historia - Lapinleimun suku

Nahkuri Gustaf Robert Lunden (7.6.1844 – 31.3.1916) tuli kisällikierroksensa jälkeen Lopen Läyliäisille ja osti 21.3.1878 Oilan mäeltä siellä toimineen nahkaverstaan. Vuotta myöhemmin hän solmi avioliiton Topenolta kotoisin olevan Maria Josefina Yli-Heikkilän (16.9.1854 – 17.5.1936) kanssa. Nahkurin verstaan lisäksi vaimo piti vaihtokauppaa saaden voita, munia ja juustoa.

Perheeseen syntyi lapsia Hilma Josefina 11.10.1879, Felix Hjalmar 11.4.1882, Arvo Johannes 1.6.1885, Väinö Aapeli 22.4.1887, Kustaa Ilmari 24.3.1889 ja Urho Emil 16.12.1891.
Nahkaliike laajeni ja aikaa myöten pojat tulivat työhön mukaan. Kehityksen myötä jokaiselle löytyi oma vastuualue.
Täysin salassa perheeltään Lunden muutti nimensä vuonna 1906. Kun asia oli virallinen, muu perhe sai kuulla olevansa nimeltään Lapinleimu. Hilma avioitui 1908 Heikki Leppäsen kanssa ja muutti pois.

Nahkimoon saatiin 1911 höyrykone pyörittämään ammeita, pohjanahkamankelia ja vesipumppua. Näin toimittiin vuoteen 1919, jolloin veljekset erosivat kukin omille teilleen. Pojista Ilmari jäi jatkamaan isänsä ammattia.

Suku kokoontui usein Ilmarin ja vaimonsa Helmin kotiin Lopelle. Ilmari oli sukurakas ja niinpä hänet nimitettiin 13.8.1961 suvun ensimmäiseksi päämieheksi. Seuraavina päämiehinä olivat kolmannesta polvesta Jalmari Lapinleimu ja Toivo Lapinleimu. Sitten tulivat neljännestä polvesta Eero Lapinleimu ja Soili Keskinen os. Leppänen.Viidennestä polvesta Hiski Lapinleimu ja sitten neljännestä polvesta Kirsti Pasanen os. Lapinleimu. Nyt on tullut tavaksi, että suku kokoontuu joka neljäs vuosi.

Suomen Heraldinen seura hyväksyi suvun vaakunan 20.3.2008. Vaakunaselitys: punaisella pohjalla hopeinen vuota, jossa punainen viulun talla ja jonka molemmilta sivuilta lyövät kultaiset tulenlieskat. Vaakunassa ovat Hämeen värit, kaiken alkuna vuota, suvun musikaalisuus ja musiikin harrastus ja kultaiset tulen leimuavat liekit nimestä johtuen.

Vaakunan suunnittelija: Heraldikko ja graafinen suunnittelija Tapani Talari